Ylipaino – mielen heikkoutta vai genetiikkaa?

Monet uskovat, että kertynyt ylipaino on täysin yksilön omaa syytä, ja että se korjaantuu yksinkertaisesti elämäntapamuutosten avulla. Ihmisillä on kuitenkin hyvin erilaisia valmiuksia painonhallintaan, ja toisille terveellisen painon ylläpito on helpompaa kuin toisille. Mikä selittää tätä yksilöllistä vaihtelua? Miksi toiset lihovat helpommin kuin toiset?

Ylipaino Mikä on perimän rooli?

Geneettisten ja hormonaalisten mekanismien ymmärtämisen myötä painonhallinnan on todettu olevan huomattavasti monimutkaisempi haaste. Genetiikka onkin kiistatta yksi merkittävimmistä ylipainon riskitekijöistä; on esimerkiksi olemassa geenejä, jotka voivat vaikuttaa muun muassa ruokahalun säätelyyn, insuliinin toimintaan, glukoosin säätelyyn ja rasvan kertymiseen elimistössä. Joillekin ihmisille on geneettisesti ominaisempaa varastoida energiaa tehokkaasti rasvakudokseen, kun taas toiset polttavat energiaa helpommin.

Lisäksi kilpirauhasen toiminnan häiriöt, insuliiniresistenssi tai kortisolitason poikkeavuudet voivat altistaa lihomiselle riippumatta siitä, kuinka paljon henkilö liikkuu tai mitä syö. Tällaiset hormonaaliset tekijät voivat olla osin perinnöllisiä. Tämä selittää osaltaan sen, miksi jotkut lihovat ja sairastuvat aineenvaihduntasairauksiin helpommin kuin toiset, vaikka noudattaisivatkin samankaltaisia elämäntapoja ja ruokailutottumuksia.

Elämäntavat ovat painonhallinnan perusta

Toisaalta on selvää, että elintavoilla on kriittinen rooli painonhallinnassa. Epäterveellinen ja runsasenerginen ruokavalio, vähäinen liikunta sekä stressi altistavat lihomiselle. Nämä ovat tekijöitä, joihin yksilö voi itse vaikuttaa. Siksi lihavuutta on usein pidetty merkkinä tahdonvoiman ja itsekurin puutteesta.

Lopulta kertynyt ylipaino on monen tekijän summa, jossa perimän, ympäristön ja yksilön valintojen vaikutukset limittyvät. Lihavuuden stigma ja syrjintä voivat hankaloittaa painonhallintaa merkittävästi, eikä tällöin ongelman syy ole yksilön tahdonvoimassa, vaan kulttuurisissa tekijöissä. Siksi olisikin tärkeää välttää syyllistämistä ja sen sijaan tarjota tukea ja ymmärrystä painonhallinnan haasteisiin. Vain siten voimme edistää terveempää ja tasa-arvoisempaa suhtautumista lihavuuteen.

Geenitieto painonhallinnan tukena

Geneettisen tiedon hyödyntäminen riskinarvioinnissa voi auttaa tunnistamaan ne henkilöt, joilla on suurempi alttius lihavuudelle ja aineenvaihduntasairauksien syntymiseen. Näin terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät tarjoamaan entistä yksilöllisempää neuvontaa ja seurantaa, ja parhaimmassa tapauksessa ylipainon kertyminen voidaan välttää täysin.

Mikäli sinua kiinnostaa, miten voimme auttaa sinua painonhallinnassa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä, tutustu terveystesteihimme tästä. Esimerkiksi DNA Terveys -geenitesti sekä Rasva- ja sokeriaineenvaihdunta -lisäosa antavat yhdessä hyvän yleiskuvan ylipainolle altistavista geeneistä.

Geneettinen alttius ole yhtä kuin kohtalo, vaan terveelliset elämäntavat ovat edelleen ensisijainen keino ehkäistä ylipainon kertymistä. Kannustammekin jokaista huolehtimaan terveydestään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, käymään säännöllisesti terveystarkastuksissa, sekä tekemään tarvittavat muutokset elintapoihin pitkän ja terveen elämän takaamiseksi.

Otathan rohkeasti yhteyttä sähköpostitse info@nordicgenex.com tai soittamalla numeroon +358 40 0538833, jos jokin asia jäi askarruttamaan.

Team Nordic Genex

Lähteet:

  1. Logue, J. & Sattar, N. (2011). Genetics of Obesity: What We Know and What We Need to Know. The American Journal of Clinical Nutrition, 94(6), 1482S-1488S.
  2. Locke, A.E. et al. (2015). Genetic Studies of Body Mass Index Yield New Insights for Obesity Biology. Nature, 518(7538), 197-206.
  3. Choquet, H. & Meyre, D. (2011). Genetics of Obesity: What have we Learned? Current Genomics, 12(3), 169-179.
  4. Sarwer, D.B. et al. (2018). The Confluence of Genetics, Behavioral Factors and Psychosocial Influences on the Development of Obesity. Health Affairs, 37(4), 559-566.
  5. Puhl, R.M. & Heuer, C.A. (2010). Obesity Stigma: Important Considerations for Public Health. American Journal of Public Health, 100(6), 1019-1028.
  6. Brownell, K.D. & Yach, D. (2006). Lessons from a Small Country about the Global Obesity Crisis. Globalization and Health, 2(1), 11.