Miksi yksilöllisesti räätälöidyt ruokavaliot ovat tärkeitä?

Ihmisillä on usein vahvoja uskomuksia ruoasta: ”carnivore on ratkaisu”, ”keto on ratkaisu”, ”runsashiilihydraattinen ruokavalio on ratkaisu” tai ”lihan syönti on haitallista”. Ja joskus yksilön kohdalla tämä voi osittain olla totta.

Muutat ruokailutottumuksiasi ja yhtäkkiä energiasi paranee, painosi laskee, ruoansulatus rauhoittuu tai vuosia vaivanneet oireet helpottavat. Monet kertovat tällaisista kokemuksista oltuaan ketogeenisella ruokavaliolla tai Välimeren ruokavaliolla, harjoittaessaan pätkäpaastoa, noudattaessaan carnivore-ruokavaliota tai kasvipohjaista ruokavaliomallia ja niin edelleen.

Mutta yhden ihmisen ihmedieetti voi olla toisen katastrofi. Vaikka joku aidosti suosittelisikin omaa lähestymistapaansa ystävälleen tai potilaalleen, tulokset voivat toisella henkilöllä olla vain vaatimattomia tai jopa kielteisiä.

Tämä ei ole pelkkä anekdootti, vaan se heijastaa jotakin perustavanlaatuista: ihmiset eivät reagoi samaan ruokavalioon samalla tavalla.

Mitä satunnaistetut kontrolloidut ruokavaliotutkimukset eivät huomioi

Tyypillisessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (randomized controlled trial, RCT) kaikki osallistujat määrätään noudattamaan tietyn ajan samaa ruokavaliota. Lopuksi tutkijat vertaavat ryhmien keskimääräisiä muutoksia painossa, tulehdusmarkkereissa tai rasva-arvoissa.

Usein raportoitu vaikutus on pieni tai ”ei tilastollisesti merkitsevä”. Mutta tämä keskiarvo peittää alleen sen, mitä todella tapahtuu:

• Jotkut osallistujista reagoivat erittäin hyvin tutkittavaan ruokavalioon: he laihtuvat paljon, heidän triglyseridit laskevat huomattavasti, ja heidän HbA1c-tasonsa paranee.
• Osa kokee vain vähäisiä muutoksia tai ei muutosta lainkaan.
• Osalla tilanne jopa huononee. Esimerkiksi LDL-kolesteroli voi nousta voimakkaasti hyvin runsasrasvaisella ruokavaliolla.

Kun kaikki nämä havainnot keskiarvoistetaan, lopputulokseksi saadaan ”pieni hyöty” tai ”ei vaikutusta”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei ruokavalio toimisi – se ei vaan toimi kaikille samalla tavalla.

Tämä suuri yksilöiden välinen vaihtelu on hyvin tunnettu ilmiö aineenvaihdunta- ja lipiditutkimuksessa. Esimerkiksi katsaukset rasva-arvojen vasteista osoittavat suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten veren rasva-arvot muuttuvat saman ruokavaliosta saadun rasva- tai kolesterolimäärän seurauksena.

Nutrigenetiikan tutkimus osoittaa, että geenimuunnokset liittyen rasva-aineenvaihduntaan, hiilihydraattien käsittelyyn, ruokahaluun ja rasvakudokseen, voivat muokata sitä, miten ihmiset reagoivat eri makroravinnekoostumuksiin ja ruokavaliomalleihin. Jotkut laihtuvat enemmän tai parantavat glukoositasapainoaan runsasrasvaisella, vähähiilihydraattisella ruokavaliolla; toiset hyötyvät enemmän runsashiilihydraattisesta, vähärasvaisesta mallista, mikä selittyy osittain geneettisillä ja metabolisilla profiileilla.

Nousevat ”täsmäravitsemuksen” (precision nutrition) tutkimukset alkavat testata tätä suoraan. Eräässä satunnaistetussa tutkimuksessa yksilöllisiin ominaisuuksiin perustuvaa (sisältäen metabolisen datan) ruokavaliota verrattiin tavanomaiseen vähärasvaiseen ruokavalioon. Yksilöllinen lähestymistapa johti parempiin glukoositasapainon tuloksiin kuin kaikille sama suositus, korostaen personoinnin arvoa.

Laajempi nutrigenomiikan kirjallisuus tukee samaa ajatusta: geneettiset ja fenotyyppiset erot muovaavat sitä, miten reagoimme samoihin ruokiin, ja ruokavalion räätälöinti näiden erojen mukaan voi parantaa saatuja tuloksia.

Miksi ”keskimääräiset” tulokset eivät kuvaa ketään todellista ihmistä

Kun RCT-tutkimukset raportoivat, että jokin ruokavalio johtaa esimerkiksi 3–5 %:n keskimääräiseen parannukseen rasva-arvoissa tai painossa, tämä luku:

1. Ei kuvaa mitään tiettyä yksilöä,
2. Sekoittaa yhteen ne, joilla tapahtui dramaattinen parannus, ja ne, joilla tilanne huononi,
3. Ja sivuuttaa sen, ettei kukaan ihminen oikeasti ole keskiverto.

Kliinisestä ja käytännön kokemuksen näkökulmasta tärkeää ei ole keskimääräinen vaikutus, vaan se, kuka hyötyy ja kuka ei, ja miksi. Siksi on järkevää:

• Huomioida geneettiset alttiudet (esim. rasva-aineenvaihdunta, glukoosin käsittely, tulehdusreitit), kun valitaan esimerkiksi hyvin runsasrasvaisen ketogeenisen ruokavalion ja Välimeren ruokavalion välillä.
• Hyödyntää jäsenneltyä itsehavainnointia (oireet, energia, biomarkkerit, kehonkoostumus) sen sijaan, että seuraisi sokeasti ruokavaliotrendejä.
• Arvostaa omaa kokemusta: jos ruokavalio selvästi parantaa arvojasi ja oloasi, sillä on merkitystä, vaikka keskimääräinen RCT-vaikutus olisi pieni.

Joten olipa kyse ketogeenisestä, carnivore-tyylisestä, runsashiilihydraattisesta, Välimerellisestä tai kasvipohjaisesta ruokavaliosta, mikä tahansa näistä voi yksilöstä riippuen olla ruokavaliona joko erittäin hyödyllinen tai haitallinen, tai jotain siltä väliltä. Genetiikkaa ja huolellista seurantaa hyödyntäen ruokavalion voi räätälöidä oman biologian ja kokemusten pohjalta sekä tunnistaa lopulta ne ruoka-aineet, jotka tuntuvat juuri itselle sopivilta.

Nämä tiedot on tarkoitettu ainoastaan informatiivisiin tarkoituksiin, eivätkä ne ole lääketieteellistä neuvontaa.